Testauksessa: Brass: Birmingham

Teemansa ja nimensä puolesta ei suoraan sanoen mikään kauhean houkutteleva peli: Englannin teollistumista 1700- ja 1800-luvuilla.

Mutta nätti se on! Tummia sävyjä, jotka onnistuvat luomaan teollistumisen ajan fiilistä ja olemaan myös omaperäinen värimaailmansa puolesta: pelaajien värit ovat violetti, kulta (messinki?), about tiilenpunainen ja jonkinlainen vaalean sävy. Tykkään jo siitä, että ei ole sellaista perushailakkaa meininkiä, vaan voimakkaita, teemaan sopivia värejä.

Alkuvaikutelma oli kaoottinen, mutta kun peliin pääsi sisään, niin se onkin tosi kivasti hahmotettavissa ja opittavissa. Komponenteista ja visuaalisesta ilmeestä täydet pojot! Kickstarter-laitoksessa vielä on pokerichipit rahana, mikä on todella jees.

Continue reading

Testauksessa: Arboretum

Nätti korttipeli, jossa on 80 korttia: 10 puulajia, jokaisesta kahdeksan korttia numeroituna ykkösestä kasiin. Jokaisella vuorolla nostetaan kaksi korttia joko yhteisen nostopakan päältä, tai sitten jonkun pelaajan poistopakasta, jossa kortit ovat kuvapuoli ylöspäin. Yksi kortti isketään pöytään, toinen omaan poistopinoon. Kädessä on lopuksi kahdeksan korttia.

Pöydällä olevista korteista pyritään muodostamaan pelaajakohtainen verkosto, jossa ortogonaalisesti voi jäljittää puiden polkuja kasvavassa numerojärjestyksessä. Samanlajisen puun pienin ja suurin kortti määrittävät sen lajin polun. Jokaisesta polulla olevasta kortista saa pisteen – tuplapisteet, jos polulla kaikki ovat samaa lajia. +1 piste, mikäli polku alkaa ykkösestä, +2 mikäli se loppuu kahdeksikkoon.

Continue reading

Testauksessa: Kemet

Sotaisaa menoa muinaisegyptissä!

Pelaajien korteilla on jumalat eli pitäisikö siitä päätellä, että eri kultistit palvovat omia jumaliaan ja yrittävät saada toisiaan päiviltä. Vallataan temppeleitä, manataan pöytään hienosti figutettuja hirviöitä (jättikärme, skarabee, sfinksi, jne.).

Continue reading

Trying Out: Arkham Horror the Card Game

As promised in the this year’s Gift Guide here are my thoughts about the Fantasy Flight Games Arkham Horror the Card Game.

Spoiler alert: I think it is one of the best games I have played.

Just to fill up this space next to the ArkhamLCG box cover before the “more”-line I’m adding the fact that this product is not a new game and it is not similar to the older Call of Cthulhu LCG by FFG. I condemned this game to be just a newer edition of that and I was so wrong in this.

Continue reading

Trying Out: Shadespire

Warhammer Underworlds: Shadespire is a newish game by Games Workshop. It was released at the end of 2017 and I noticed it only after buying the Sepulchral Guard for just painting skeletons.

In this post I’ll be discussing my views of the game and how I experienced it while playing. Spoiler alert: I love the game.

Continue reading

Lauri’s Top 5 Boardgame Recommendations

Since it has been little over a year since I rediscovered my love for boardgames I decided to list my Top 5 of boardgames. This list consists of only newer games without the advantage of nostalgia and isn’t limited to only games with an actual board.

Lets get started then!

Continue reading

Trying Out: Mansions of Madness

Mansions of Madness is one of the games I have avoided intentionally. I had a presumption about it being a dull game of overly complicated gaming system and too much fighting the Mythos. Luckily yesterday proved I was wrong. After visiting a few local caves with Santtu and Sami we headed to my place and I got to try out the second edition of Mansions of Madness by Fantasy Flight Games.

Continue reading

Trying Out: Eldritch Horror

Last Solstice I had the uttermost pleasure to finally have a group of friends with me to play some games influenced by the Mythos.

Since I hadn’t had the chance to try out Eldritch Horror before this I convinced the group to play that particular game. And it was as good as I had expected.

Continue reading

Barrier to Entry

Games are fun. They are challenging (or can be), they are social (or can be) and they are good escape from the realities of life (or can be). Its not about a small (cultish) group of hobbyists any more. With the advent of mobile phones, even my mother is playing games actively.

It sure didn’t use to be like that. There’s some truth to the old stereotypes of people in capes talking about summoning demons in a basement. Well, we didn’t use to wear capes, but anyhow.

Continue reading

Trying Out: Codenames

Cedric Phillips is a Magic player. He lost a game at a GP because he was playing this game I had never heard of and missed the start of the round. The name was Codenames and when I checked it out, its apparently very popular all over the world. In fact, so popular, every place I tried to look for it, it was sold out. So, I had to order it from abroad.

Continue reading