Fun with Hijack

I’m not sure I’m advocating it, but I’ve been playing a fun-off Hijack in my Gruul Midrange sideboard. Why? I thought it would be a good finisher against Gate-decks. Stealing Gate Colossus is a strong move against those decks, but admittedly, often unnecessary rub-ins instead of actual winning move, since it’s often a good match-up anyhow.

But it does tend to lead to weird situations. Especially in mirrors (or semi mirrors), where the opponent tries to go bigger and grindier.

Continue reading

GMing Mistakes 17 – Teaching Your Players to be Murder-Hobos

Ever notice how players don’t trust anyone and just kill everyone over anything and with any excuse? Well, it might be your fault.

Now, I would like to note that this might not be only you. If players have learned from through previous games and GMs that violence is often the answer, perhaps the only answer (I’ve played under GMs, who have actually forced combat encounters, when players were actively trying to find other solutions), these players will have learned certain modes of operation, and unlearning them might be difficult. Continue reading

How to Approach London Mulligans

Here’s the new rules, if the test in London is successful: Scry is out. Instead, you always draw your full seven and after that you put as many cards on the bottom of your library as you’ve taken mulligans. For example, when you’re going to five, you still draw the seven, but now you put two of those cards on the bottom of your library.

Continue reading

Testauksessa: Brass: Birmingham

Teemansa ja nimensä puolesta ei suoraan sanoen mikään kauhean houkutteleva peli: Englannin teollistumista 1700- ja 1800-luvuilla.

Mutta nätti se on! Tummia sävyjä, jotka onnistuvat luomaan teollistumisen ajan fiilistä ja olemaan myös omaperäinen värimaailmansa puolesta: pelaajien värit ovat violetti, kulta (messinki?), about tiilenpunainen ja jonkinlainen vaalean sävy. Tykkään jo siitä, että ei ole sellaista perushailakkaa meininkiä, vaan voimakkaita, teemaan sopivia värejä.

Alkuvaikutelma oli kaoottinen, mutta kun peliin pääsi sisään, niin se onkin tosi kivasti hahmotettavissa ja opittavissa. Komponenteista ja visuaalisesta ilmeestä täydet pojot! Kickstarter-laitoksessa vielä on pokerichipit rahana, mikä on todella jees.

Continue reading

Testauksessa: Arboretum

Nätti korttipeli, jossa on 80 korttia: 10 puulajia, jokaisesta kahdeksan korttia numeroituna ykkösestä kasiin. Jokaisella vuorolla nostetaan kaksi korttia joko yhteisen nostopakan päältä, tai sitten jonkun pelaajan poistopakasta, jossa kortit ovat kuvapuoli ylöspäin. Yksi kortti isketään pöytään, toinen omaan poistopinoon. Kädessä on lopuksi kahdeksan korttia.

Pöydällä olevista korteista pyritään muodostamaan pelaajakohtainen verkosto, jossa ortogonaalisesti voi jäljittää puiden polkuja kasvavassa numerojärjestyksessä. Samanlajisen puun pienin ja suurin kortti määrittävät sen lajin polun. Jokaisesta polulla olevasta kortista saa pisteen – tuplapisteet, jos polulla kaikki ovat samaa lajia. +1 piste, mikäli polku alkaa ykkösestä, +2 mikäli se loppuu kahdeksikkoon.

Continue reading

Testauksessa: Kemet

Sotaisaa menoa muinaisegyptissä!

Pelaajien korteilla on jumalat eli pitäisikö siitä päätellä, että eri kultistit palvovat omia jumaliaan ja yrittävät saada toisiaan päiviltä. Vallataan temppeleitä, manataan pöytään hienosti figutettuja hirviöitä (jättikärme, skarabee, sfinksi, jne.).

Continue reading